Takaisin etusivulle • Back
Ilmestynyt syksyllä 2011
Muistikirja
Douwe Draaisma opettaa psykologian historiaa Groningenin yliopistossa ja on kirjoittanut useita suosittuja psykologia-aiheisia tietokirjoja, joista ensimmäisenä on suomennettu Muistikirja (Atena 2011).
Draaisma vertaa omaelämäkerrallista muistia matkakumppaniin, joka kulkee rinnallamme koko elämämme ajan. Välillä tämä matkakumppani käyttäytyy niin omituisesti, että käännähdämme yhtäkkiä katsomaan ja ihmettelemään sitä. Miksi ikävät asiat painuvat mieleen niin hyvin, kun taas mukavat muistot hälvenevät nopeasti? Miksi varhaisimmat lapsuusmuistot ovat hävinneet mielestä kokonaan, mutta toisaalta tietyt tuoksut saattavat yhtäkkiä tuoda lapsuuden mieleen elävästi? Muun muassa näihin kysymyksiin Draaisma etsii vastauksia muistipsykologian tutkimuksista 1800-luvun lopulta lähtien. Kirjassa ei kuitenkaan käsitellä ainoastaan arkipäiväisiä muistikokemuksia, vaan myös mm. déjà-vu-ilmiötä ja sitä, miksi "elämä kulkee filminauhana ohitse" kuoleman hetkellä. Mielenkiintoisten henkilökuvien kautta tutustutaan mm. savant-autistien ylivertaisiin päässälaskukykyihin tai taiteellisiin lahjoihin sekä sokkotammenpelaajan työskentelyyn. Muistikirja luo mielenkiintoisen, hyvin monipuolisen katsauksen muistimme salaperäisiin syövereihin.
Ilmestynyt keväällä 2011
Lainaa vain
Igor rakentaa suojatyökeskuksessa talovaunuja, hänen mummonsa Nettie siivoaa työkseen yleisiä vessoja ja leipoo kotona mitä ihanimpia herkkuleivonnaisia, jotka Igor hotkii suihinsa. Igorin vaikeiden teinivuosien jälkeen Igorin ja mummon elämä on rauhoittunut ja päivät seuraavat samanlaisina toisiaan. Kaikki kuitenkin muuttuu yhtäkkiä, kun Igor tutustuu asunnottomaan Lisaan. Eräänä päivänä lapsirakas Lisa nappaa mukaansa vauvan, joka on jätetty hetkeksi vahtimatta, ja päättää muuttaa Igorin ja Nettien luo.
Nettie, jonka oma tytär Jolie on karannut kotoa 16-vuotiaana jättämättä jälkeensä muuta kuin vammautuneen Igor-pojan, ottaa Lisan ja vauvan äidillisesti huostaansa arvaamatta, että samaa lasta etsitään poliisivoimin ympäri maata. Kuinka kauan heidän erikoinen perheidyllinsä voi pysyä kasassa? Hollantilaisen Renate Dorresteinin Lainaa vain (WSOY 2011) kääntää esiin elämän nurjan puolen kepeällä, viihdyttävällä tavalla, joka antaa samalla ajattelemisen aihetta.
Talo moskeijan vieressä
Hollanniksi kirjoittavan iranilaissyntyisen Kader Abdolahin Talo moskeijan vieressä (Bazar 2011) on monipolvinen sukutarina noin kolmenkymmenen vuoden ajalta. Suvun päämies Agha Dzan on mattokauppias ja kaupungin perjantaimoskeijan johtaja. Suku on rikas ja arvostettu, mutta tilanne muuttuu maan poliittisten valtasuhteiden vaihtuessa. Shaahi syrjäytetään ja ääri-islamilainen ajatollah Khomeini astuu valtaan. Osa suvun miehistä toimii Khomeinin läheisinä avustajina, toiset taistelevat maan alla hallintoa vastaan.
Talo moskeijan vieressä näyttää islamin monet kasvot. Se kertoo toisaalta Khomeinin ajan teloituksista ja vainoista sekä Irakin ja Iranin välisestä sodasta, mutta myös islamin rauhaa rakastavasta puolesta ja Persian vanhoista perinteistä. Kirjallaan Abdolah on halunnut avata maansa historiaa ja rikasta kulttuuria nimenomaan länsimaisille lukijoille.
Aikaisempia romaanikäännöksiä
Vaimo kävi lääkärissä
Hollantilaisen Kluunin romaani Vaimo kävi lääkärissä (Like 2007) on lämmöllä ja huumorilla kirjoitettu tarina Rakkaudesta syövän aikaan. Se on sekä hauska että liikuttava, sekä raivostuttava että hellyttävä. Vaikka tarina on fiktiivinen, se sisältää paljon omaelämäkerrallista ainesta: Kluunin ensimmäinen vaimo kuoli syöpään 36-vuotiaana.
Tarina on ilmestynyt myös elokuvana nimellä "Stricken - eräänlaista rakkautta".
Lisan hengitys
Hollantilaisen Karel Glastra van Loonin romaanissa Lisan hengitys (Gummerus 2004) liikutaan nykyisyyden ja menneisyyden välillä ja etsitään syitä, miksi 16-vuotias Lisa yhtäkkiä katosi perheen lomamatkalla Bretagnessa. Glastra van Loonin muuta tuotantoa: romaani Passievrucht (Rakkauden hedelmä, suom. Titia Schuurman); burmalaisten pakolaisten elämästä kertova romaani De onzichtbaren; kolumnikokoelma kirjailijan syöpäsairausajalta Ongeneeslijk optimistisch. 1.7.2005 aivosyöpään kuollut kirjailija olikin luonteeltaan "parantumaton optimisti", joka sairaudestaan huolimatta jatkoi elämää ja kirjoittamista viime hetkiin saakka.
Historiallisia tietokirjoja
Jotta saisit tietää
Vuonna 1940 amsterdamilainen Mirjam Bolle (o.s. Levie) odotti saavansa hetkenä minä hyvänsä viisumin Palestiinaan, minne hänen sulhasensa Leo Bolle oli jo muuttanut. Tulevaisuudensuunnitelmat joutuivat kuitenkin jäihin, kun Saksa miehitti Alankomaat toisessa maailmansodassa. Mirjamin kuten muidenkin alankomaidenjuutalaisten arki muuttui kamppailuksi elämästä ja kuolemasta.
Mirjamin onni oli hänen työpaikkansa Juutalaisneuvostossa, joka toimi välittäjänä saksalaisten ja juutalaisten välillä. Tämän toimielimen työntekijät ja heidän perheensä oli väliaikaisesti vapautettu pakkotyöstä keskitysleireillä. Turvassa ei silti ollut kukaan. Vuosina 1943–44 kirjoittamassaan päiväkirjassa Jotta saisit tietää (Kirjapaja 2008) Mirjam kuvaa, miten poliisit kiersivät öisin talosta taloon etsimässä pakkotöistä vapauttamattomia juutalaisia, miltä tuntui kun ystäviä ja sukulaisia kutsuttiin leireille yksi toisensa perään, miten Amsterdam vähitellen puhdistettiin juutalaisista lähes kokonaan ja millaista oli arki sotavuosien Amsterdamissa sekä Westerborkin ja Bergen-Belsenin leireissä – ja millaista oli päästä lopulta turvaan Palestiinaan.
Mirjam Levie kirjoitti päiväkirjansa sulhaselleen Leolle, jotta pystyisi kertomaan tälle sodan jälkeen, mitä kaikkea oli kokenut. Vaikuttavinta Mirjamin tarinassa on se, miten hän pystyi pitämään päänsä kylmänä ja toimimaan järkevästi tilanteissa, joiden kauheutta me emme edes pysty kuvittelemaan. Toiseksi vaikuttavinta on ehkäpä se, miten juutalaiset jaksoivat pitää yllä huumoria, vaikka heidän oloissaan ei todellakaan ollut mitään nauramista.
Gladiaattorit
Monien käsitys gladiaattoritaisteluista perustuu Hollywood-elokuviin, mutta miltä osin elokuvien tarinat pitävät paikkansa? Amsterdamilainen professori Fik Meijer on tutkinut gladiaattoritaisteluiden historiaa perin pohjin ja koonnut tutkimuksensa mielenkiintoiseksi tietokirjaksi. Keitä gladiaattorit olivat? Millaisilla aseilla he taistelivat? Kuinka usein gladiaattorinäytäntöjä järjestettiin ja millaista yleisöä niissä kävi? Oliko gladiaattoreilla yksityiselämää? Mistä metsästysnäytöksiin haettiin villieläimiä? Ketkä Rooman keisarit olivat gladiaattorinäytäntöjen innokkaimpia kannattajia? Gladiaattorit (Otava 2008) tietää kaiken, mitä ikinä keksit kysyä gladiaattoritaisteluista!
Terveysaiheisia tietokirjoja
Puhdistu, virkisty, voi hyvin
Erilaiset detox-kuurit – elimistön puhdistuskuurit – ovat kasvattaneet suosiotaan viime aikoina. Pohjimmiltaan detoxissa on kuitenkin kyse vanhasta tutusta paastosta: muutamien päivien ajan nautitaan vain hedelmä- ja kasvismehuja tai muuta helposti sulavaa ravintoa, jotta elimistö ehtisi puhdistua myrkyistä ja kuona-aineista. Kirjassa Puhdistu, virkisty, voi hyvin (Moreeni 2010) Charmaine Yabsley antaa selkeät ohjeet muutamaan erilaiseen detox-kuuriin: esimerkiksi yhden päivän tai viikon kestävään kuuriin ja tupakoinnin lopettamiskuuriin. Mukana on terveellisiä reseptejä ja ennen kaikkea paljon vinkkejä puhdistavien mehujen valmistukseen. Yabsley korostaa myös liikunnan merkitystä elimistön puhdistumiselle ja esittelee joukon vaihtoehtohoitoja, joilla kuuria kannattaa hänen mielestään täydentää.
Mieliruokaa
Ravintoterapeutti Natalie Savonan mukaan alakuloa, ärtymystä ja muita lieviä mielialaongelmia pystyy lieventämään hyvän ruokavalion avulla. Hän korostaa, että ihmisen fysiologinen ja psykologinen puoli eivät toimi toisistaan erillisinä. Jos elimistö toimii hyvin, on mielialakin parempi, ja elimistön toimintoja taas voi parantaa terveellä, ravinteikkaalla ruokavaliolla.
Kirjassaan Mieliruokaa (Multikustannus 2009) Savona kertoo kansantajuisesti, mitä vitamiineja ja muita ravintoaineita mielialaan vaikuttavat ruumiintoiminnot tarvitsevat pysyäkseen hyvässä kunnossa. Ja jotta "mieliruoat" olisi helpompi toteuttaa lautaselle asti, kirjassa on myös yllin kyllin resepti-ideoita.
Rakkaustesti
Rakkaustesti (Like 2005) on Judith Uyterlinden omaelämäkerrallinen kertomus lapsettomuudesta. Judith löysi elämänsä miehen ja vauvakuume alkoi vaivata, mutta kaikki ei sujunutkaan suunnitelmien mukaan. Kaksosraskaus päättyi keskenmenoon, seuraava raskaus osoittautui kohdunulkoiseksi. Kirja sopii luettavaksi aivan kaikille. Lapsettomuudesta kärsivälle se antaa vertaistukea, ja meitä muita se auttaa ymmärtämään, miten raskas taakka lapsettomuus voi olla.
Rinta rinnan
Belgialainen toimittaja Katelijne Van Heukelom sai huimapäisen idean kiivetä Etelä-Amerikan korkeimman vuoren Aconcaguan huipulle yhdessä eri Euroopan maista kotoisin olevien, rintasyövän sairastaneiden naisten kanssa. Projektillaan hän halusi näyttää, että syövän ei tarvitse tuhota elämää, vaan että sairauden jälkeenkin voi tehdä huimia asioita ja ylittää sekä omat rajansa että tutun, turvallisen arkielämän rajat. Mukana olivat myös suomalaiset Katariina Rautalahti, Rista Ingelius ja Jonna Jansson. Rinta rinnan (Like 2006) kertoo retkikunnan tarinan.
Muita tietokirjoja
Matkan varrella Euroopassa
Matkan varrella Euroopassa -matkailureittioppaan (Genimap 2006) suomensimme kuuden kääntäjän yhteistyönä, ja työn kuluessa itse kullekin tuli kova matkakuume: teoksen upeat värikuvat houkuttelevat matkailemaan Euroopan maisemiin!